Kokemuksellista valoa Kuusijärven luontokohteeseen

Vantaan suosittu ulkoilualue kehittyy jatkuvasti

Vantaan Kuusijärvi on kaupungin tärkein ja eniten käytetty ulkoilualue. Sen rakentaminen alkoi 1970-luvulla, jolloin sinne rakennettiin paikoitusalue ja ulkoilumaja sekä tehtiin rantaa kiertävät polut ja joitakin kuntoratoja. Kuusijärven ulkoilualue on kaupungin kärkihankkeita, ja sitä tullaan kehittämään myös tulevaisuudessa.

Alueella on arvokasta ja monipuolista metsämaisemaa. Siellä elää harvinaisempia kasveja ja lintuja, ja varsinkin järven eteläpuolinen alue on vanhaa metsää. Kuusijärvellä on Vantaan suurin uimaranta sekä laaja ulkoilureittiverkosto, joka talvella palvelee hiihtäjiä. Kuusijärven ulkoilualue yhdistettiin vuonna 2019 Sipoonkorven kansallispuiston reitistöön rakentamalla Sudentassu-silta. Komea 126 metrin mittainen Vanhan Porvoontien ylittävä silta avaa ulkoilijoille aivan uusia ulottuvuuksia laajentaa reviiriään.

Puiset pylväät luonnollinen valinta metsäiseen ympäristöön

Kuusijärven kauniissa luontokohteessa oli luontevaa käyttää puisia valaisinpylväitä. Ulkoilureiteille ja parkkialueelle valittiin selkeälinjaisia Tehometin Inari-, Ruka- ja Koli-puupylväitä. Tehometin puupylväiden myyntipäällikkö Sami Hämäläinen kertoo, että pylväissä käytetään kotimaisesta PEFC-sertifioidusta männystä valmistettuja liimapuupalkkeja, joilla on erinomaiset lujuus- ja jäykkyysominaisuudet.

Pylväät suojataan Teknoksen kehittämällä pintakäsittelymenetelmällä, joka on ympäristömyötäinen ja paras mahdollinen suoja koko tuotteen elinkaaren ajaksi. Kuusijärven kohteessa värityksessä päädyttiin suunnittelijoiden kanssa rauhalliseen ja metsäympäristöä mukailevaan värimaailmaan, muistelee Sami.

Valaistussuunnittelun tehneen Lighting Design Collectiven Jari Vuorisen mukaan puiset valaisinpylväät tulivat suunnitelmiin hyvin luontevasti, koska metalliset pinnat tuntuivat vierailta Kuusijärven metsäympäristöön. Taustalla oli myös omia ja kollegoiden hyviä kokemuksia Tehometin puisista valaisinpylväistä eri kohteissa.

Tavoitteena oli tuoda Kuusijärven valaistukseen tavanomaisen väylä- ja reittivalaistuksen rinnalle kokemuksellista tasoa, joka korostaa alueen tunnelmaa, Jari kertoo suunnittelun lähtökohdista. Osassa pylväitä on yleisvalaisimen lisäksi kohdevalaisimia ympäristön korostamiseksi. Pylväissä on erilaisia pituuksia eri tarkoituksiin matalasta pollarista korkeisiin yleisvalaistusta palveleviin pylväisiin.

Jari Vuorista kiehtoo vastakohtien ja kontrastien tutkiminen. – Neliskulmaisella pylvään muodolla saatiin ryhtiä kokonaisuuteen niin että varsinkin päivänäkymässä pylväät erottuvat edukseen, koska niissä on omansalaista luonnetta. Puinen neliöprofiilinen pylväs on omalla tavallaan kuitenkin pehmeä ja sopii ympäröivään luontoon.

Vantaan kaupungin maisema-arkkitehti Petra Tammiston mukaan valaistuksella haluttiin erottaa erityyppiset reitit toisistaan. – Laduilla eli sporttisemmalla alueella käytetään värilämpötilaltaan kylmempää valoa, koska kovassa vauhdissa on tärkeää nähdä maaston muodot mahdollisimman hyvin. Järveä kiertävällä reitillä valoilla on luotu lämpimämpi tunnelma, selventää Petra.

Hankkeen kokonaissuunnittelusta vastanneen LOCI maisema-arkkitehdit Oy:n johtava suunnittelija Milla Hakari kertoo, että alueelle ei haluttu voimakkaita valoja, vaan hillittyä valaistusta, joka korostaa luonnon ominaisuuksia. Kuusijärvellä huomioitiin myös esteettömyys ja pimeiden vuodenaikojen erityistarpeet, eli liikkumisen turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Puisten rakenteiden huolto varmistaa pitkän käyttöiän

Vantaan kaupunki on käyttänyt puisia valaisinpylväitä myös muissa kohteissaan, eikä niiden huollosta vastaava rakennuttajavalvoja Ismo Arminen näe puisten pylväiden huollossa erityishaasteita. Vantaalla ulkovalaisinten huollot ja korjaukset tehdään keskitetysti kerran vuodessa syksyaikaan.

Tolppakenkiä ei käytetä kuin poikkeustapauksissa jäykkien puupylväiden huolloissa. Työturvallisuussyistä pylväät huolletaan nykyään lava-autolla, jonka nostimella päästään 14 metriin saakka. Kuusijärvellä huollettavuus on huomioitu jo reittien suunnitteluvaiheessa.

Yhteistyö näytti taas kerran voimansa

Jari Vuorinen on iloinen kaikkien osapuolten yhteistyöstä ja joustavuudesta hankkeessa. Hän muistelee tyytyväisenä prosessin sujuvaa etenemistä: – Aloitimme suunnittelun yhteisellä katselmuksella kohteessa, ja jatkoimme prosessia hyödyntäen kaikkien osapuolten ammatillista osaamista. Tehometiltä saimme vastauksia ja teknisiä piirustuksia nopeasti ja asiantuntevasti. Tämä on tärkeää, sillä hyvälaatuiset tekniset dokumentit helpottavat muiden suunnittelualojen ymmärrystä, mikä edistää hankkeen etenemistä. Ja siitähän on pelkästään hyötyä, koska se saa meidät suunnittelijat näyttämään hyvältä!

– Käytimme Tehometin tuotannossa olevia, hyviksi todettuja tuotteita, joihin on jo luottamus olemassa, Jari kertoo. – Tämä teki suunnittelusta helpompaa, sillä tarvitsin enimmäkseen teknisen tason varmistuksia, kuten kuinka saada valaisin kiinnitettyä tietyllä tavalla tai mihin voidaan tehdä läpiviennit. Suunnittelijan vastuulla on yhteensovittaa nämä elementit niin, että kaikki näyttää hyvältä ja toimii oikein teknisesti.

Maisema-arkkitehti Petra Tammisto on tyytyväinen lopputulokseen. Hänelle tulee hyvä mieli, kun hän käy kohteessa ja näkee pylväät ympäristössään. Ne erottuvat edukseen tavallisista puisista ja metallisista pylväistä, ja sointuvat hienosti metsäiseen ympäristöön.

– Kuusijärven puiset valaisinpylväät tukevat kaunista ulkoilualuetta myös valoisaan aikaan. Täällä valaistus, arkkitehtuuri ja luontoarvot muodostavat yhdessä eheän kokonaisuuden ja kestävät myös visuaalisesti vuodesta toiseen, kuvailee Petra.

Sopivasti huomaamatonta ja turvallista valaistusta

Valaistusalan ammattilaiset ovat taitavia suunnittelemaan viihtyisiä ja turvallisia elinympäristöjä, mutta osaavatko alan ulkopuoliset ihmiset arvostaa ja huomata valaistusta ja valaisinpylväitä? Varsinkin urbaanissa ympäristössä infran rakenteet saattavat jäädä huomaamatta, sillä niihin ei useinkaan tietoisesti kiinnitetä huomiota.

Petra Tammisto on samoilla linjoilla ja huomauttaa, että esimerkiksi kaupunkien keskustoissa, joissa visuaalisia ärsykkeitä on muutenkin paljon, infran on luontevaa olla huomaamatonta. Yleisvalaistuksen tulisi olla melko neutraalia ja silmille hyppäämätöntä, ja valaisinten ja pylväiden vähäeleisellä tavalla tyylikkäitä.

Se mitä kulkija huomioi ympäristössään riippuu pitkälti siitä, mikä on hänen oma kokemushorisonttinsa, tietoisen kokemisen taso. Petra korostaa, että me usein aistimme ympäristön kokonaisuutena erittelemättä sitä tarkasti. Huonokuntoiset ja heikkolaatuiset materiaalit ja rakenteet luovat yleistä ankeutta, vaikka niitä ei välttämättä tietoisesti ajatella. Yksittäisten valaisinten tai pylväiden ei edes tarvitse nousta puheenaiheeksi tai pompata silmille, vaan ne ovat välineitä siihen, että saavutetaan mahdollisimman viihtyisä ja turvallinen valaistus.

Tehomet toimitti Kuusijärven alueelle kymmeniä puisia valaisinpylväitä sekä nuotiopaikalle asennetun Orrella-erikoisvalaisinpylvään.

Pylväiden väri: harjattu Nutmeg
Teräsosat: RAL 8022

Juttua varten on haastateltu seuraavia projektissa mukana olleita ammattilaisia.

Milla Hakari, maisema-arkkitehti, LOCI maisema-arkkitehdit Oy
Jari Vuorinen, valaistussuunnittelija, Lighting Design Collective
Ismo Arminen, rakennuttajavalvoja, Vantaan kaupunki
Petra Tammisto, maisema-arkkitehti, Vantaan kaupunki
Sami Hämäläinen, myyntipäällikkö, puupylväät, Tehomet