Teräspylväiden rakenne
Teräksisten valaisinpylväiden rakenne vaihtelee hieman tuotteesta riippuen, mutta samat perusperiaatteet koskettavat kaikkia tuotteita. Pylväs koostuu rungosta ja usein siihen liittyvästä varresta.
Pylvään runko
Pylväsrakenne sisältää aina vähintään rungon, joka voi olla ulkomuodoltaan olakemainen, kartio taikka sylinterin muotoinen. Rungon lisäksi pylvääseen liittyy usein myös varsi tai orsi.
Valaisinpylvään runko on sisältä ontto, ja se on useimmiten putkiprofiilista valmistettu. Runkoon liittyy kolme peruskäsitettä; tyvi, latva ja kytkentätila tai -aukko.
Tyvellä tarkoitetaan rungon alapäätä, jonka yhteydessä puhutaan useimmiten tyvimitasta taikka halkaisijasta.
Latvalla tarkoitetaan vastaavasti rungon yläpäätä. Jos rungon jatkeena on tarkoitus käyttää vartta, varustetaan runko latvaruuveilla varren kiinnitystä varten. Muussa tapauksessa valaisin asentuu suoraan pylväsrunkoon.
Kytkentätila tai -aukko on runkoon tehty aukko, joka on n. 500–1000 mm maanpinnan yläpuolella, jotta tarvittavat sähköasennukset saadaan tehtyä. Aukkojen koot vaihtelevat, mutta yleinen korkeus on 400 mm ja leveys 80–120 mm.
Runko asennetaan maahan joko upottamalla se valmisbetonijalustaan tai pulttaamalla pulttiperustukseen. Pulttiperustusta varten pylväs varustetaan tuotantovaiheessa hitsatulla tyvilaipalla. Kolmas vaihtoehto, maaupotus, on Suomessa harvinaisempi tapa asentaa pylväs maahan.
Varret
Rungon jatkona (latvassa) voidaan käyttää erilaisia varsia, joiden päähän valaisin/valaisimet asennetaan. Varsia on pääsääntöisesti kolmea eri tyyppiä.
Varsi asennetaan rungon latvassa olevien latvaruuvien avulla, joten samassa pylväsrungossa voidaan käyttää kohteen vaatimusten mukaisesti erilaisia varsiratkaisuja.
Vakioratkaisuissa varsi korottaa pylvään valaistuskorkeutta 1,5 m. Tällöin esimerkiksi valaistuskorkeudeltaan 10-metrinen varrellinen pylväs sisältää 8,5 m korkean rungon latvaruuveilla ja 1,5 m korkean varren. Vastaavasti 10 metriä korkean varrettoman pylvään rungon korkeus on 10 m ilman latvaruuveja.